Niin kutsuttu elämä – Annikan sarjisblogi

… we don’t have cookies, mutta uusi sarjismerkintä on! Blogi toimii siis tästä lähtien osoitteessa http://bulbannika.blogspot.fi

In English: The blog has moved to http://bulbannika.blogspot.fi

Kuvaa klikkaamallakin pääsee kaukaiseen galaksiin.

Jos joku niitä syitä välttämättä tahtoo kuulla, niin ihan kaikessa yksinkertaisuudessaan muutan siksi, että Sarjakuvablogit.com toimii todella tahmaisesti. Tietysti poikkeuksiakin on, mutta tuntuu, että silloin harvoin kun edes yritän päivittää, niin en ikinä pääse kirjautumaan sisään yhdellä kerralla. Jos onnistun pääsemään sisään, niin tiedostojen lataus on tuskallisen hidasta. Ehkä se johtuu vain minusta – en tiedä, mutta näin tämän paremmaksi vaihtoehdoksi. Jaksoin melkein kaksi vuotta tapella tämän kanssa ihan vain, koska kannatin ajatusta suomalaisesta palvelusta vain sarjisblogeille, mutta en jaksa huonosti toimivaa blogia pelkän kauniin ajatuksen vuoksi. Kiitos ja anteeksi.

Hävettää myöntää, että Japanimerkintä on yhä kesken. Toukokuussa alkaa kuitenkin kesäloma, joten tilanteen voisi ainakin kuvitella korjaantuvan. Muistin, että tämä lyhyt merkintä oli jäänyt lisäämättä viime syksyltä:

Hävettää, että olen ollut niin saamaton blogin suhteen viime aikoina…

… mutta hei katsokaa, kissajono! #ovelaharhautus

Kotiuduin Japanista pari päivää sitten, matkapäivitys on siis tulossa jahka saan piirrettyä kaiken oleellisen. Sillä aikaa kylpypohdintojani:

Eihän tämä ollutkaan mulla kesken kuin reilun kuukauden. Oisin halunnut värittää tämän kokonaan, mutta ei ollut aikaa, joten seassa on vain sattumia :c Tällainen köykäinen katsaus viime vuoteen siis:

Opiskelutoverini Hannu ei approovaa scifiä.

Yleisesti ottaen ihan muikea vuosi.

HUOMENNA JAPANIIN, en kestä! Matkapäivitystä luvassa siis maaliskuussa.

Sori, että spämmään näitä, mutta aiheeseen liittyen lisään tähän pätkän luokkalaisteni FB-keskustelusta, koska repeilin sille:

Tällä kuvalla on hyvä aloittaa vuosi 2014. Hyvää uutta vuotta!

Syksy on ollut aika raskas. Mutta lupaan ryhdistäytyä. Postailen näitä syksyn merkintöjä sitä mukaa, kun saan niitä valmiiksi.

Toverini Inga tosiaan lähti syyskuussa Japaniin vaihtoon. Täytteeksi lättään tähän vielä läksiäiskortin, jonka tein Ingalle syksyllä:

Tapahtui joskus syyskuussa:

Nyt olen nähnyt sitä jopa lähikaupassa, jossa se itsekin osti kaljaa, joten paranoidisuudelleni ei näytä olevan syytä.

Koska aiheeseen päästiin, niin on pakko lisätä tähän pätkä luokkalaisteni Facebook-keskustelusta, sillä repeilin sille pahasti: (lyhentelin keskustelua hieman)

Tämän postauksen nimi voisi olla myös: ”kuinka ängetään yksiö täyteen krääsää”. Satun tykkäämään kaikista pienistä yksityiskohdista ;_;

Kuvia voi klikata isommaksi.

Eteinen: 

Ensimmäinen näkymä on suoraan ulko-ovelta.

Kylppäri:

Kyltit tarttuivat mukaani Espanjasta. Kylpyamme oli tosiaan suurin syy, miksi rakastuin tähän kämppään :D

Olohuone/makuuhuone:

Avaruusalukset hohtavat pimeässä.

Lisäksi Casper, ihan vain koska… no, katsokaa nyt sitä!

Narnia:

Keittiö:

Tykkään myös magneeteista :D Harmi, ettei niitä oikein mahdu enää.

Siinäpä tuo oli. Yritän saada oikeita merkintöjä valmiiksi joskus, mutta tästä päivästä lähtien minua pitää kiireisenä tämä ihanuus ♥

En edelleenkään edes yritä piirtää oikeaoppisia hevosia. Uskollinen tussini otti hatkat kesken piirtämisen, joten jälki muuttuu vähän matkalla. Ei tästä edes pitänyt tulla näin pitkää sepustusta.

En voinut vastustaa Lucky Luke -lopetusta. Lopulta minusta muotoutui myös ihan kelpo zombintappaja ja Undead Nightmare oli hauskaa zombiemättöä sen hetken, minkä se kesti. JA OLEN NIIN PAHOILLANI, UNTAMO!

Nyt sain myös hyvän tekosyyn linkata parhaan biisin Undead Nightmaresta: Kreeps – Bad Voodoo

Oikeastaan olen kirjoittanut 75 varsinaista juttua, jos ensi viikolla ilmestyvä kolumni lasketaan. Huomaa, että töissä aivoni puuroutuvat oikeinkirjoituksen miettimisestä, sillä jumituin hyvin pitkäksi aikaa miettimään taipuuko se Torniota vai Tornioa. Ehkei sillä ole niin suurta väliä.

Pitempiä merkintöjä tulee lähiaikoina. Kaikki tuntuu olevan vähän kesken.