Oon muutenkin pimeässä kävellessä niin vainoharhainen, ettei Slender kyllä ainakaan auta asiaa >:(
Tags: humala, Slender Man
This entry was posted on keskiviikko, toukokuu 1st, 2013 at 10:50 and is filed under Pelit. You can follow any responses to this entry through the RSS 2.0 feed. You can leave a response, or trackback from your own site.
© 2024 Niin kutsuttu elämä – Annikan sarjisblogi on osa Sarjakuvablogit.com palvelua, jota ylläpitää Suomen sarjakuvaseura.
Luo oma blogi ja liity Sarjakuvablogit.comiin!
Kirjaukset (RSS)
and Kommentit (RSS).
1.05.2013 - 23:29
Pelattiin avopuolison ja veljen kanssa tota samaa, oli ihan järkky :C tai mie en edes uskaltanut pelata, katselin vain järkyttyneenä :D mutta on hauskaa lukea muidenkin pelikokemuksia ja tosiaan samaistua fiiliksiin :D…
2.05.2013 - 7:41
Oon niin kärsiny samasta kanssa :D Pimeessä kävely on ehkä jotain kauheinta, onneks ei tarvitse kärsiä enää vähään aikaan koska a) kesä tulee! b) olen ensitalvena bussiyhteyksien luona > ei tarvitse kävellä pimeässä kouluun :D
2.05.2013 - 10:22
Kyuuketsuki: Kävinkin äsken lukemassa sinun blogista teidän Slender-sessiosta, hrhhh. Itse tosiaan piti päästä pelaamaan, ei riittänyt vain vierestä katselu, mutta myöhemmin se ei tuntunut enää kovin fiksulta idealta :’D Slender oli toki ahdistava siinä pelitilanteessakin, mutta toisaalta kun ympärillä oli paljon ihmisiä, niin se ei ollut niin ahdistava – se pahin paniikki iski sitten myöhemmin yksin ollessa.
AGENTTTI: Onneksi tosiaan tulee kesä, eivät pääse enää Slenderit hiipparoimaan pimeässä :3 Ite asun muuten ihan hyvien bussiyhteyksien varrella, mutta ne eivät kulje siihen kaupunginosaan missä asun öisin ;_; Pääsen kyllä esimerkiksi baariin bussilla, mutta en kotiin baarista, koska viimeinen bussi kotiin menisi niinkin aikaisin kuin puoli yhdeltätoista illalla. Onneksi nyt kun lumet suli voi taas pyöräillä. Kyllähän tuon nelisen kilometriä käveleekin, mutta pimeässä päissään se ei ole kovin mukavaa. Toisaalta kävelen aina jonkin omakotitaloalueen läpi, siellä harvemmin tulee ketään hiippareita vastaan.
2.05.2013 - 10:47
Samaistun, oon alkanu pelaan Red Dead Redemption: Undead Nightmarea, ja vaikka nyt en enää karjaha/kiljase aina ku zombi hyökkää kimppuun ei-mistään, pimeällä kävellessä kaikki epämääräiset hahmot tuntuu kävelevän yhtä oudosti nilkuttaen ku pelin zombitki.
3.05.2013 - 18:31
paha sinut periköön slender :(
4.05.2013 - 11:00
Aino: Herää vain kysymys, että miksi sitä pitää aina väkisin pelata pelejä, joista tulee vainoharhaiseksi? :’D Itelläkin ois tarkotus alkaa pelaamaan tuota Undead Nightmarea, koska yksi kaveri lupasi antaa sen lainaan, mutta toisaalta Marika on kertonut mulle siitä sen verran, etten tiedä kestävätkö hermoni yksin pimeässä asunnossa pelata sitä. Ehkä tulenkin teille pelaamaan >:3
Marika: Typerä Slender :( Mokoma pukumies metsässä.
5.05.2013 - 10:52
Oli se eka aika jännä, mutta minusta niihin turtu aika äkkiä, ku niitä zombeja on niin paljon ja ite ainaki oon tullu paljon useammin karhujen ja pudotusten tappamaksi entä zombien.. Vaan eihän se tosiaan estä vainoharhailemasta pleikan sammutuksen jälkeen :—D Tule toki tänne pellaan!
5.05.2013 - 18:00
Joo, aika monessa peleissä niihin turtuu. Skyrimissakin sain ensin hirveät sätkyt draugreista (eräänlaisia luurankozombieviikinkejä, jotka tykkäävät heräillä henkiin ahtaissa hautakammioissa), mutta pitemmän päälle ne olivat vain vihollisia muiden joukossa. Jee, voisin tulla <3 Riippuen jos saan haalittua rahat junalippuihin, mutta nyt toukokuussa olisi tosiaan aikaa espanjan tentin jälkeen :3
5.05.2013 - 21:24
Olenko mie ainut joka tykkää pimeestä ja tuntee sen monesti turvalliseks? O__o xD
12-vuotiaasta asti tullu pelattua kauhupelejä joten ne ei nykyisin pahemmin hätkäytä (niihin tottuu kun vaan pelaa) enkä nää niistä painajaisiakaan, itseasiassa jos näen zombi unia niin yleensä listin niitä siinäkin =’D
Undead Nightmare on yksi lempipeleistäni <3 Ei se ole ollenkaan pelottava joten pelaamaan vaan =) Hyvä keino on kiivetä jollekin katolle ja ampua dead eye -menetelmällä sieltä, zombit kun ei osaa kiivetä tikkaita siinä.
6.05.2013 - 0:41
Rayne: Tykkään pimeästä maaseudulla tai metsässä, mutta en kaupungissa. Minua on peloteltu liikaa kaiken maailman hiipparitarinoilla :’D Joo, pitää kyllä pelata tuota Undead nightmarea heti kun saan sen lainaan.
6.05.2013 - 10:15
Joo-o pimeessä+kaupungissa+yksin=aika pelottavaa (kuvittelen kanssa jotai huumehörhöjä /humalaisia/muuten vaan sekopäitä ilmestyvän jostain). Itteenikii aina peloteltu kaikilla jutuilla. Huvittaa kun monet tuntemani ihmiset ihmettelee miten uskallan olla yksin täällä maalla kun täällä on niiiiin pelottavaa xD Vastaan aina että enemmänhän sitä kaupungissa on pelkäämisen aihetta.
7.05.2013 - 10:50
Kokeile Amnesiaa ja Penumbraa. :D Olen ollut kova kauhufani pennusta asti, mutta olen aina vihannut äkkisäikäytyksiä, koska ne on mielestäni todella halpoja. Samasta syystä pysyn yleensä kauhupeleistä ja -leffoista kaukana, koska se tunne kun sydän hyppää kurkkuun ja joku ruma naama palaa verkkokalvoille ikiajoiksi ei oikein houkuttele. Mut Amnesiassa ja Penumbrassa, joissa tunnelma rakennetaan tarinalla, ympäristöllä ja äänillä yms. on olleet ihan täydellisiä. <3 Monet sanovat varsinkin Amnesiaa kaikkien aikojen pelottavimmaksi peliksi, ja niin se onkin, mut ainakaan siitä ei tuu rytmihäiriöitä.
7.05.2013 - 12:26
Rayne: Sama täällä, olen ihan varma että kaikki humalaiset narkkarimurhaajaraiskaajat ovat nurkan takana väijymässä, kun kävelet yksin kaupungissa pimeällä :’D Maalla on kyllä se, että siellä on OIKEASTI pimeää – meilläkään mummolassa ei tien varressa ole edes katuvaloja, kun kaupungissa taas valoa tulee aina jostain. Toisaalta maalla on kyllä se, että jos ite ei näe mitään, niin kuka siellä pimeässäkään voisi väijyä :’D Ja harvemmimpa siellä edes ihmisiä tulee vastaan.
inkubi: Oi ei ei ei ó__ò Mulle ei sovi kauhupelit yhtään. Amnesiaa olen katsonut vierestä kun kaverit ovat pelanneet ja katsonut erilaisia let’s play-videoita ja säikyn jo niissä, en siis millään muotoa voisi pelata sitä itse. Katsoin joskus esiteininä niin paljon kauhuleffoja, että olen traumatisoitunut loppuiäkseni, enkä katso nykyään oikeastaan ollenkaan kauhuleffoja, kauhupeleistä puhumattakaan. Olen jo tarpeeksi vainoharhainen :’D Kauhukirjat ovat tosin pahimpia, koska oma mielikuvitus on kaikista pelottavin asia. Siinä ei voi tuudittautua siihen, että tämä on jonkun toisen tulkinta.
9.05.2013 - 18:16
http://evelmiina.tumblr.com/post/50015219768/this-was-an-idea-that-leppu-came-up-with-and-lots :0